perjantai 7. maaliskuuta 2014

Sallan blogi: Naistenpäivän vihaajan tunnustuksia

Tänään 7.3. moni taas saa ruusun Naistenpäivän kunniaksi. Tässä blogin lukijoille virtuaaliset kukat, olkaa hyvä.


Olen aina ollut Naistenpäivä-änkyrä. Tunnen siitä jopa syyllisyyttä, kun suhtaudun vihamielisesti tapahtumaan, jota niin moni muu arvostaa ja oikein odottaa.

Eräässä työpaikassani miespuolinen kolleega suunnitteli jo päiviä etukäteen millaisen ruusunjako- ja kuohuviinitarjoilun firma tänä vuonna järjestää, ja hän tietysti pääsee halaamaan kaikkia naisia. Hyvällä sydämellä ja ilman taka-ajatuksia, vain kaunis ajatus osoittaa arvostavansa naisia. Mikä siinä sitten mättää, minun mielestäni?

Wikipedia tiesi kertoa: "Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista."

Aika kaukana on päivän alkuperäinen ajatus tämän päivän "naiset olette ihania" -hymistelystä ruusuineen ja skumppineen. Änkyrä kun olen, taisin viimeksi ruusun vastaanotettuani ja skumpat hörpättyäni ehdottaa, että nostakaa mieluummin naisten palkkoja miesten palkkojen tasalle ja nimittäkää enemmän naisia johtoryhmään. Sain osakseni hölmistyneen katseen. Sitten kun taas toivottavasti pääsen töihin, aion jatkaa änkyröintiä. Kiitettyäni kukista ja skumpasta ensin.

Hyvää Naistenpäivää kaikille - sen alkuperäisessä merkityksessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti