sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Hissipuheen teemakysymys: Auttaisiko ansiosidonnaisen lyhentäminen työllistymistä?

Hissipuheen teemakysymys: Työryhmä (mm. Vartiainen ja Soinivaara Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksena 23.1.) esitti pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaisen keston lyhentämistä esim. 250 päivään ja ansiosidonnaisen irrottamista kassan jäsenyydestä.  
Auttaisiko se työllistymistä vai ei?


Hanne: 

Ensinnäkään en tiedä lainkaan, miten työttömyyskassasysteemi edes pyörii. Kassat kilpailevat jäsenistä, mutta kuitenkin työttömyysmaksut tulevat pääosin verovaroista. Tarvitseeko kassoja edes olla ja tuleeko niistä vain turhia kustannuksia? 

Ansiosidonnaisen lyhentämisellä halutaan varmaan patistaa työnhakijoita hakemaan "mitä vaan" työtä jo aiemmassa vaiheessa työttömyyttä. Toisaalta valtion kassalle ei hyvää kuulu, joten säästöjä pitää varmasti miettiä työttömyysturvastakin. 

Kun olin vuosia sitten osa-aikalomautettuna, lomautuspäivistä sai melkein puolen päivän palkkaa vastaavan korvauksen. Vaikka lomautus on parempi ratkaisu kuin irtisanominen, mietin käytetäänkö lyhyitä tai osa-aikalomautuksia liian heppoisinkin perustein, kun tiedetään että ne ei niin hirveästi työntekijöiden tuloihin vaikuta. Veronmaksajat tällöin käytännössä antavat yrityksille "yritystukea". Samalla yritys voi tehdä voittoa, eikä kukaan kysele ainakaan pikkufirmojen perään, että ovatko lomautukset oikeasti tarpeen. 

Viranomaisia tuntuu kiinnostavan enemmän työnhakijoiden tilanne ja näiden muutaman kympin tulot ja pöytälaatikkofirmat. Toisaalta ymmärrän, että mahdollisuus joustaa työntekijämäärässä pienentää yritysten riskiä rekrytointitilanteessa, ja kaikki keinot kannustaa yrityksiä rekrytoimaan tulisi käyttää. / Vastaukseni kysymykseen taitaa mennä siis EOS-luokkaan. Suomen talous on tainut pysyvästi siirtyä uuteen asentoon eikä paluuta vuoden 2008 "normaaliin" enää ole. Monia asioita joutunee katsomaan aivan uudelta kantilta.

Veera: 

Olen hakenut uutta työtä aktiivisesti, kun jäin työttömäksi ansiosidonnaiselle, koska työssäkäynti on minulle sitä normaaliarkea. En siis ole jäänyt laakereille lepäämään, vaikka sellaista vanhanaikaista kuvaa työhaluttomista työttömistä edelleenkin syötetään julkisuudessa. Mielummin minä käyn ansiotyössä kuin etsin työtä päivisin. Siksi olen myös opiskelut ja täydentänyt myöhemmin opintojani työssäoloaikana. 

Valitettavasti työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla talouslaman kourissa pyörivässä Suomessa ja niistä vähistä työpaikoista on kova kilpailu. Nostan hattua kaikille työttömille työnhakijoille, jotka jaksavat motivoitua työnhakuun lukemattomien pettymysten jälkeen. Epäilen, että ansiosidonnaisen päivärahapäivien lyhentäminen ei tällaisessa talouden lamassa luo uusia työpaikkoja.

Salla: 

Itselleni oli yllätys se, että ansiosidonnaisen rahat tulevat 95%:sti muualta kuin kassoista. Siltä osin olisi perusteltua irrottaa ansiosidonnainen kassan jäsenyydestä. Kassa voisi tarjota jotain lisäporkkanaa siihen päälle. Miksei vaikka keston pidennystä, jos yleinen ansiosidonnainen lyhenee 250 päivään tai sen allekin.

Tuskin kukaan haluaa ehdoin tahdoin olla 500 päivää työttömänä, mutta systeemiin on rakennettu niin paljon kannustinloukkuja, että kaikkiin työntekomahdollisuuksiin ei kannata tarttua. Onko ansiosidonnaisen taso liian hyvä, koska joskus on kannattavampaa olla työttömänä kuin mennä matalapalkkaisiin töihin? Varsinkin, jos sen työjakson jälkeen ansiosidonnaisen määrä tippuu. 

Jossain ehdotettiin määräaikaisten työsuhteiden ehtojen höllentämistä, jotta työllistämisen kynnys laskisi, ja jos siihen yhdistetään ansiosidonnaisen aiemman tason säilyttäminen, voisi se mielestäni edistää työllistymistä. Suomeksi sanottuna: kannattaisi jo 500 päivän alkuvaiheessa ottaa pienempipalkkaisia pätkätöitä vastaan miettimättä, miten ne vaikuttavat pätkän jälkeiseen toimeentuloon. Eikä vasta sitten kun on ihan pakko nollatakseen 500 päiväänsä. Ehkä tuo edellä kertomani juuri perustelee, miksi 500 päivää on liikaa....

Kuva; freedigitalimages/pixomar

3 kommenttia:

  1. Veeran pointti on oikea, että isossa ja pitkässä lamatilanteessa ei auta työnhakijoiden rankaisu. Mainitsemani aktivointivaikutus toimii silloin, kun työpaikkoja on, mutta ei välttämättä työnhakijoiden profiilien mukaisissa paikoissa. Uudellamaalla on auki paljon työpaikkoja mm. kokeille (vaatii kuitenkin oman koulutuksensa, lisäksi pks:n asuntohinnat ja alan palkkataso eivät ole houkutteleva yhdistelmä) ja myyntitehtävissä. Myyntitehtäviä on varmasti paljon auki siksi, että työ on provisiopainotteista ja tälläisenä talousaikana pitää olla aikamoinen Super-Hessu, että pääsee kohtuullisille ansioille. Eli ei ole yksinkertaista ei...

    Terveisin Hanne

    VastaaPoista
  2. Ja vielä lisäpointti aiheeseen viime perjantain Talouselämästä: "Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) hyvinä aikoina keräämät 600 miljoonan euron puskurit on käytetty viime vuoden aikana kokonaan. Rahasto valmistautuu satojen miljoonien eurojen velanottoon.... Palkasta perittäviä työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja korotettiin vuodenvaihteessa."

    VastaaPoista
  3. http://www.hs.fi/paivanlehti/27012015/mielipide/Ansiosidonnaista+turvaa+julkisilla+varoilla/a1422247264857 Sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärven kirjoitus HS Mielipideosiossa kannattaa lukea huolella.
    T. Veera

    VastaaPoista