Muutama viikko sitten kontaktikseni pyrki tummahipiäinen herrasmies, lakimies jostain ulkomailta. Päättelin, että jos tuon lakimiehen kontaktikseni hyväksyn, niin seuraavaksi rikas tätini kuolee jossain Afrikassa ilman perillisiä - paitsi minut tietysti löydetään kuin ihmeen kaupalla vastaanottamaan 40% hänen miljoonaomaisuudestaan. Eikä muuta tarvitsisi tehdä kuin lähettää pari kymppitonnista hallinnollisiin kuluihin. Päätin, että passaan tämän loistotilaisuuden enkä hyväksynyt lakimiestä kontaktikseni. Eli siis vanha kunnon nigerialaiskirje.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Nigerialaiskirjeet)
Tänään sitten tuli kaksikin yhteydenottoa LinkedInistä. Ensimmäinen oli jälleen jostain ulkomailta tuleva kontaktipyyntö. En tunnistanut nimeä enkä firmaa, mutta arvelin, että henkilö saattaisi kuitenkin olla jotain entisen työpaikkani peruja. Joku jälleenmyyjä, kilpailijan palveluksessa oleva tai vaikka siinä firmassa työskentelevä. Niitä kontakteja on ennenkin tullut. Hyväksyin sen kummemmin kaverin taustoja tutkimatta. Hetken kuluttua tulikin kohtelias viesti, jossa kiitettiin kontaktipyynnön hyväksymisestä. Ja syy kontaktin ottoon oli kuulemma vain se, että olin tämän kaverin mielestä niin kaunis! Enpä ollut ajatellutkaan LinkedIniä käytettävän deittisivustona. Ei kaveri kuitenkaan vielä pyytänyt treffeille.
Päätin ottaa tämän LinkedIn-kokemuksen huumorilla ja olla vähän imarreltukin. Seuraavaksi tulikin henkilökohtaisena viestinä jotain, mitä LinkedIniltä odotankin, eli headhunterin yhteydenotto. Kyselivät mielenkiintoani avoimeen tehtävään. No, katsellaan mitä siitä seuraa, jos mitään.
Kuva: e-kontakti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti