Hannen blogi: Oppeja talouden ihmemaa Sveitsiltä?

Suomessa valitetaan, miten syrjäinen, kallis ja pienen populaation maa me ollaan. Onko meillä mitään tulevaisuuden mahdollisuuksia? Suomen talousmedia on liian juuttunut EU- tai euromaiden sisäiseen vertailuun ja Saksa kohoaa mallimaana jatkuvasti esiin. Saksa on iso valtio eikä siinä mielessä kovin hyvä vertailukohde Suomelle. Pohjoismaisen benchmarkauksen lisäksi 8 miljoonan asukkaan Sveitsi vaatisi enemmän tutustumista. Miksi pieni, vuoristojen keskellä sijaitseva ja mm. EU:n ulkopuolelle jättäytynyt maailman kallein maa pystyy olemaan kansantaloudellisesti menestyvä?

Sveitsillä on globaalisti uniikkeja sektoreita. Puolueettomushistorian takia maassa on useiden kansainvälisten järjestöjen päämajoja. Sveitsin pankkisektori on tiukan pankkisalaisuuden takia päässyt mukaan moniin elokuviinkin. Kellomarkkina on kestänyt ja jopa kasvanut digitalisoituvassa maailmassa ja Swiss made -merkintää ei voi siirtää halpatuotantomaihin.

Kansainvälisiä järjestöjä Suomeen tuskin saadaan, mutta pohjoisen sijainnin takia olemme sentäs saaneet Googlen palvelinkeskuksen ja Microsoftin ja Yandexin keskukset ovat rakenteilla. Palvelinkeskuksiin liittyen on tehty tuore tutkimuskin (linkki).


Kellomarkkinaa voisi pitää lähellä design-maailmaa, jossa Suomi on edelleen vahva maa. Suomen design-viennin arvolle ei ole tehty kuitenkaan edes arviota (linkki)! Uskomatonta! Hesarin jutussa korostetaan tuotedesignin lisäksi palvelu- ja konseptisuunnittelua. Aikaisemminhan kirjoitin suomalaisesta, joka pääsi suunnittelmaan Oscar-gaalan visuaalista ilmettä. Designin avulla on mahdollisuus myös luoda uniikkia maabrändiä, jota ei voi noin vain kopioida muualle. Ja jos puhutaan kulttuurisektorista laajemmin, niin olen kerrankin perussuomalaisen kanssa samaa mieltä ja kannatan Tom of Finland -patsaan pystyttämistä! Siinä olisi Guggenheimiakin enemmän, no, munaa...

Lääketeollisuuden tuotteet ovat yksi Sveitsin suuri vientisektori. Suomessakin kemianteollisuuden (johon lääketeollisuuskin kuuluu) osuus viennistä on neljännes. Saksalainen Bayer on Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia (linkki). En ymmärrä miksi Suomessa ei ole enemmän kemianteollisuushypetystä! T&K:n merkitys kemianteollisuudessa on suuri, joten tuotteita ei noin vaan kopioida. Onko tässä ongelmana se, että lääketutkimuspuolelle ei riitä porukkaa, kun lääkärit ja lääkealan osaajat sijoittuvat terveydenhoitosektorille, jossa itsessään on vakava työntekijäpula?

Sveitsi ei ole ainoa Alppi-maa, mutta matkailussa emme vedä vertoja keskellä Eurooppaa sijaitsevalle maalle. Sinällään Suomi lienee kokoonsa ja sijaintiinsa nähden suht hyvinkin pärjäävä matkailumaa. Joulupukki poroineen, keskiyön aurinko, revontulet, Turun saaristo ja Järvi-Suomi ovat globaalisti poikkeuksellisia nähtävyyksiä. Haasteena on se, että vaikka itse pidän Helsingistä asuinpaikkana, en näe tätä kansainvälisen turismin kannalta kovin säväyttävänä. Siksi mielelläni korvaisin erään parkkipaikan vaikka Guggenheimin museolla. Parasta toki olisi, että paikkaan tulisi ennemmin suomalaisen arkkitehtuurin ja designin talo. Ehkä Armi-talohanke pitäisi käynnistää uudelleen?

Vaikka suomalaisten palkkakilpailukykyä pidetään heikkona (Saksaan nähden se on yleisellä tasolla heikentynytkin), suomalaiset insinöörit ovat länsimaalaisittain halpatyövoimaa (linkki). Kovalla palkkatasolla Sveitsissäkin konepajateollisuus on merkittävä vientisektori. Miksi, se vaatisi lisätutkimista!

Wikipedia-sivuston pohjalta löysin Sveitsistä muitakin mielenkiintoisia tietoja. Sähkön tuotannon osalta maa on lähes omavarainen. Kotimaisen energiatuotannon osuuden kasvattaminen onkin myös lähes kaikkien Suomen puolueiden agendalla. Sveitsissä on maailman tihein rautatieverkko ja siellä on suhteessa eniten junamatkustusta koko maailmassa. Maassa on useita rautatieyhtiöitä. Hankalat vuoristo-olosuhteet lienee tässä yksi syy, mutta jälleen yksi esimerkki siitä, että pienessäkin maassa voi olla rautateillä kilpailua, kunhan se sallitaan ja mahdollistetaan. Tässä suomalaisilla on petrattavaa, kun henkilöliikenteenkin kilpailun avaamista vain siirretään tulevaisuuteen.

Yksi mitä Sveitsistä en Suomeen halua, on naisten asema. Naisten äänioikeus kattoi koko Sveitsin vasta vuonna 1990. Saksaan tyyliin uskon Sveitsinkin järjestelmän passivoivan naisia pois työelämästä mm. perhekohtaisen verotuksen takia.

Kuvat: freedigitalphotos.net / domdeen ja Vichya Kiatying-Angsulee