Toivotaan, että Sipilällä ja Soinilla, jotka todennäköisimmin hallituksessa keskeisiä ministerinsalkkuja kanniskelevat, on oikeat lääkkeet työttömyyden hoitoon. Teuvolla on vaan "ministerinsalkkunsa" (Riemurasia.net)
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola summasi tulevan hallituksen haasteita tiedotteessaan.
http://www.sttk.fi/2015/04/20/sttkn-puheenjohtaja-vaalitulos-ei-muuta-sita-mita-suomi-tarvitsee/
– Työttömyyden hoito vie Suomelta miljardeja. Työttömyyden kasvu on taitettava lisäämällä julkisia investointeja heti vaalikauden alussa muun muassa väyliin, tietoliikenneyhteyksiin, vuokra-asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen.
Karrikoiden: Asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen panostaminen on elvytystä virolaisille. Rakennustyömailta on vaikea suomalaisia työntekijöitä löytää.
Työnhaku on kokopäivätyö
Samaisen STTK:n sivuilta löytyi myös hätkähdyttävä tieto työnhausta Suomessa vertailtuna muihin maihin:
Suomessa työtön käytti keskimäärin 3 minuuttia päivässä työnhakuun. Ruotsissa aika oli kaksinkertainen ja USA:ssa 41 minuuttia päivässä. Keskimääräinen käytetty aika Länsi-Euroopan maissa oli n. 10 minuuttia, kolminkertainen Suomessa työnhakuun käytettyyn aikaan verrattuna.
Työnhaku on kokopäivätyö
Samaisen STTK:n sivuilta löytyi myös hätkähdyttävä tieto työnhausta Suomessa vertailtuna muihin maihin:
Suomessa työtön käytti keskimäärin 3 minuuttia päivässä työnhakuun. Ruotsissa aika oli kaksinkertainen ja USA:ssa 41 minuuttia päivässä. Keskimääräinen käytetty aika Länsi-Euroopan maissa oli n. 10 minuuttia, kolminkertainen Suomessa työnhakuun käytettyyn aikaan verrattuna.
http://www.sttk.fi/2015/04/21/kolmen-minuutin-haku/
Muistan ensimmäisen outplacement-koulutuksen opettaneen, että työnhaku on kokopäivätyötä. Silloin istuinkin kiltisti 6-7 tuntia päivässä hakemassa töitä. Lopulta työpaikka löytyi Hesarin työpaikkasivuilta (se oli sitä aikaa...). Nyt en todellakaan käyttänyt tuollaista aikaa päivittäin. Mutta enemmän kuin 3 minuuttia, enemmän kuin tunninkin monena päivänä viikossa. Jossain vaiheessa tosin puhti loppui tuloksettomuuden seurauksena. Nyt töissä ollessani pidin tietoisesti taukoa työnhausta, keräsin voimia tulevaan.
Tsemppiä työnhakuun itse kullekin.
Muistan ensimmäisen outplacement-koulutuksen opettaneen, että työnhaku on kokopäivätyötä. Silloin istuinkin kiltisti 6-7 tuntia päivässä hakemassa töitä. Lopulta työpaikka löytyi Hesarin työpaikkasivuilta (se oli sitä aikaa...). Nyt en todellakaan käyttänyt tuollaista aikaa päivittäin. Mutta enemmän kuin 3 minuuttia, enemmän kuin tunninkin monena päivänä viikossa. Jossain vaiheessa tosin puhti loppui tuloksettomuuden seurauksena. Nyt töissä ollessani pidin tietoisesti taukoa työnhausta, keräsin voimia tulevaan.
Tsemppiä työnhakuun itse kullekin.
Ensinnäkin on aika hurjaa, minkälaisen äänisaaliin Hakkaraisen onnistui saamaan. Ja samalla kun vaaditaan, että pitäisi säästää ja vähentää kansanedustajien määrää... Voihan Hakkarainen joissakin asioissa ollakin hyvä politiikko, mutta suorastaan solvaavat kommentit eivät kansanedustajan suuhun sovellu.
VastaaPoistaMielenkiintoinen tuo kolmen minuutin hakuaika. Ehkä kymmenen vuotta sitten töitä oli sen verran hyvin tarjolla, että oikeasti pystyi ottamaan työnhakemisen rennosti. Nyt hakemisessa on varmasti paljon ääripäitä. Paljon hakemiseen (tai itsensä kehittämiseen) aikaa käyttäviä tai hakemiseen lopulta turhautuneita ja siten luovuttaneita. Artikkelissa syytetään taas "järjestelmää" passivoinnista. Tällä hetkellä pikemminkin surkea taloustilanne passivoi.
Kyllähän työttömille pitäisi antaa enemmän apua ja tietoa mahdollisuuksista, jotta tilanteeseen ei turhaudu. Voisiko myös korkeakoulutetuille olla oppisopimuskoulutuksia, työhön tutustumispäiviä, messuja työpaikoista oman alueen ulkopuolella ja ulkomailla sijaitsevista työpaikoista? Myös yrittäjyyttä pitäisi päästä jotenkin kokeilemaan, vaikkapa väliaikaisena koulutuspainotteisena projektina. Eilisissä uutisissa oli mielenkiintoinen juttu nuorista yksinyrittäjistä, jotka somen kautta sopivat hoffice-päivistä, jolloin he kokoontuvat jonkun luokse viettämään työpäivää.
Ja vaikka valtio onkin velkaantunut, olen myös investoivan elvytyksen kannalla. Jos rakennetaan valtion tai kunnan asuntoja asunto- ja työntekijäpula-alueelle, kai se rakentaminen on myös taloudellisesti kannattavaa (ja aluetaloudellisestikin kannattavaa, vaikka iso osa työmiehistä virolaisia olisikin)? Eli investointi tuo rahansa takaisin. Sinällään hyvinhän esim. Helsingissä on nyt kaupallisiakin rakentamisprojekteja käynnissä ja käynnistymässä.