maanantai 28. joulukuuta 2015

Sallan blogi: Valmistumisen vaikeus

Tapasin nuoren sukulaiseni, joka opiskelee Otaniemessä diplomi-insinööriksi. Hän on suorittanut jo lähestulkoon kaikki opintonsa, vain diplomityö puuttuu.

Suurin haaste teknisen alan opiskelijalle onkin löytää työpaikka jolle tehdä diplomityö. Ilman diplomityöpaikkaa valmistuminen tulee olemaan erittäin hankalaa. Valitettavasti diplomityöpaikkoja tarjoavat yritykset ovat harvassa ja tarvitsijoita on paljon.

Olisi ollut erittäin hyvä pystyä auttamaan sukulaistaan löytämään diplomityöpaikka, mutta valitettavasti olen aivan eri alalla työssä kuin mitä hän on opiskellut. Yritin jopa miettiä läpi kaikki tuttavani josko joku olisi ollut alalla, josta nyt olisi hyötyä.Valitettavasti ei tullut ketään sellaista mieleeni. Tässä kohtaa voisi LinkedInistä olla hyötyä. Täytyypä yrittää keksiä sopivia hakusanoja, joilla ehkä löytyisikin yllättäen joku linkki, josta pääsisi eteenpäin. Täytyyhän sukulaisia auttaa elämässä eteenpäin. Tässä markkinatilanteessa kaikki keinot ovat sallittuja ja suositeltavia.

Kuulemma opiskelijat lähtevät myös ulkomaille tekemään lopputöitään, kun diplomityöpaikkoja ei Suomesta löydy. On kyllä todella suuri vahinko, jos menetämme useita koulutettuja nuoria ulkomaille tämän laman takia.

Toisaalta tietääkseni muilla opiskelualoilla lopputyön tekeminen ole niin säännönmukaisesti palkkatyöllä tehtävää kuin tekniikan alalla. Ehkä siinä kohtaa myös on syytä miettiä toisenlaisia toimintatapoja, jotta voidaan varmistua opiskelijoiden ajallaan valmistumisesta eikä se jää työpaikan saannista kiinni.

Tsemppiä kaikille opiskelijoille ja onnea työnhakuun.

Kuva Morris54.org.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Sallan blogi: Välipäivätöitä

Olen joulun välipäivät töissä tänä vuonna, koska minulle ei vielä ole kertynyt tarpeeksi lomapäiviä, joita pitää vapaana.

Sinällään jouluna töissä oleminen ei tunnu mitenkään vastenmieliseltä. Aion käyttää hiljaiset työpäivät suunnittelemalla tulevaa vuotta sekä siivoamalla sähköpostiani. Sekin hyvä puoli joulun välipäivinä työskentelyssä on, että kerrankin julkinen liikenne kulkee sujuvasti, kun matkustajia on vähän. Pääsee nopeasti työpaikalle ja takaisin kotiin.

Tällaisina välipäivinä ehtinee tehdä työtehtäviä, joihin normaalisti ei tunnu riittävän aikaa. Kuten esimerkiksi erilaisten analyysien teko ja ohjelmistojen opiskelu syvällisemmin, josta toivottavasti on sitten hyötyä kiireisimpinä aikoina. Kyllähän niitä lukuisia ohjelmistoja osaan käyttää melko sujuvasti mutta parempaankin pystyisi, jos vain ehtisi opiskella ohjelmistojen hienouksia.

Tuntuu varmasti kuitenkin oudolta olla toimistolla lähestulkoon yksin. Tietääkseni kerroksessani ei ole ketään muuta kuin minä seuraavat kolme päivää. Ajattelin kyllä pitää myöskin etäpäivän jotta vältyn edes yhtenä päivänä käyttämästä tuntia bussissa istumiseen.

Minäkin siirryin vihdoin tablettiaikaan saatuani sellaisen joululahjaksi. Aika hauska tällainen laite on. Testaan tässä samalla myöskin kirjoittamista puhumalla ja hämmästyttävän hyvin tämä laite ymmärtääkin suomenkielistä puhetta. Virheitäkin silti tulee ja niiden korjaaminen tuntuukin olevan sitten kaikkein vaikeinta. Enpä tiedä onko vika tämän tabletin, androidin, vai bloggerin.

Toivotan hyvää uutta vuotta kaikille blogin lukijoille. Josko 2016 vihdoinkin olisi se vuosi jolloin Suomen talous kääntyy nousuun ja työttömyys laskuun.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Sallan blogi: Huonosti käyttäytyvät työkaverit

Olen viime aikoina miettinyt yrityskulttuuria ja siihen syntyviä käytösnormeja.

Kuvittele, että katselet samaa naamaa vuosikausia työpaikallasi. Yleensä 8 tuntia päivässä. Eiköhän siinä ala toinen tuntua yhtä tutulta kuin oma aviopuoliso tai lapsi. Alkaa kaikenlainen vieraskoreus kadota. Eipä siinä enää kaunistella sanomisia eikä tuhlata happea turhiin kohteliaisuuksiin. Ilmeet ja äänensävyt saavat tulla vapaasti, ilman, että täytyy miettiä, mitähän tuokin minusta ajattelee - se, kun on jo hyvin tiedossa.



Mietipä sitten tulevasi uutena työntekijänä porukkaan, jotka ovat työskennelleet vuosia yhdessä ja yrityksen vaihtuvuus muutenkin on pientä. Ns "kuherruskuukausi" jää todella lyhyeksi, kun uusiin työntekijöihin ei olla totuttu. Pistetään ihminen vaan ruotuun ja totutetaan talon huonoillekin tavoille nopeasti.

Sitten ihmetellään, kun ilmapiiritutkimuksissa ja työtyytyväisyystutkimuksissa tulee huonoja tuloksia.
Jopa hämmästellään väitettä, että työpaikalla esiintyy kiusaamista tai epäasiallista käytöstä.

Mutta voiko huonoon käytökseen vaikuttaa, varsinkin, jos huonosti käyttäytyvä työkaveri on esimiesasemassa sinuun nähden? Enpä usko. Eiköhän ainoa keino on yrittää itse säilyttää oma toista kunnioittava tyylinsä. Kun provosoidaan, ei pidä provosoitua. Vaikeaa!

Tästä kyllä malliesimerkki oli taannoin kotonani tehtävässä pienessä taloyhtiön kautta järjestyneessä remontissa. Remppafirman pomo haukkui työntekijäänsä aivan non-stoppina. Jopa siinä määrin, että naapurinikin mainitsivat siitä minulle, kuultuaan simputusta rappukäytävässä. Tämä työntekijäparka otti haukut vastaan sanaa sanomatta. Mietin kyllä, että toivottavasti kaverin pinna ei jonain päivänä katkea siinä kohtaa, kun hänellä on joku vasara tai muu lyömäase kädessään.... Sääliksi kävi, ja tuli mieleen sanoa jotain. Mutta sen sijaan kerroin isännöitsijälle, että tätä firmaa ei tähän taloyhtiöön enää oteta remppaa tekemään.



lauantai 12. joulukuuta 2015

Hannen blogi: Työt työaikana!

En ymmärrä, mikä tarve lehtien toimittajilla on korostaa työelämäartikkeleissa haastateltavien pitkiä työpäiviä. Säälin niitä amerikkalaisten (ja valitettavasti suomalaistenkin) tv-sarjojen naisnäyttelijöitä, joiden ainoa rooli ohjelmassa on huokailla töissä olevan miehen menoja ja ihmetellä, kun puoliso ei taaskaan ehtinyt lapsensa syntymäpäiväjuhlille.

Miksi lehdissä ei nosteta esille niitä arjen sankareita, jotka kykenevät tekemään työnsä hyvin ja ihan normityöajan puitteissa? Miksi työelämäjutut eivät ole täynnä vinkkejä siitä, miten työtehtävistä selviää ilman ylitöitä?


Tässä omia vinkkejäni:

1) Määritä ja pidä deadline
Minulla on ihan sanontakin tähän: viime tippa on paras tippa. Kun deadline lähestyy, on ihan pakko pusertaa homma kasaan. AINA työtä voisi vähätä viilata ja parantaa, mutta ei kannata petkuttaa itseään aikataulujen siirroilla. Ilmoita aikatauluista muillekin, niin sinulla on vielä suuremmat paineet pysyä niissä.

2) Tee työpaikalla työtä
Pidän kahvitauot koneen ääressä, Facebookia ja Iltalehteä luen korkeintaan matkalla töihin, niistä näistä jutteluun työkavereiden kanssa riittää lounastauko, kokouksissa menen suoraan asiaan. Ihan 100-prosenttisesti näin ei kannata toimia, mutta pääosin kyllä.

3) Tee nopeita päätöksiä
Osasta asioita kannattaa päättää nopeasti ihan perstuntumalta ja konsultoimatta puolta työkavereista. Näin aikaa jää paremmin oikeasti haasteellisten asioiden pohdintaan.

4) Vastaa sähköposteihin nopeasti - mutta työajalla
Aika harvassa työpaikassa OIKEASTI oletetaan, että illalla tulleisiin sähköposteihin pitää vastata saman tien, joten älä turhaan käytä vapaa-aikaa meilien lukemiseen. Työaikana: jos pystyt vastaamaan/reagoimaan sähköpostiin saman tien, hoida asia mahdollisimman nopeasti. Näin saat inboxin hieman tyhjemmäksi eikä aikaa kulu vanhojen meilien läpikäyntiin. Säästät myös olennaisesti työkavereitesi työaikaa, kun vastaat nopeasti tai viimeistään annetussa aikataulussa. Kun pyydät jotain sähköpostilla, laita meiliin selkeä aikataulu. Osa oikeasti noudattaa niitä!

5) Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Tee työtehtävästä mahdollisimman konkreettinen suunnitelma, jossa eri henkilöiden roolit ja aikataulut ovat selkeät. Näin joudut vähemmän kaitsemaan muiden tekemisiä. Perustele muille, miksi juuri tietty aikataulu on tärkeä. Näin he sitoutuvat aikatauluun paremmin.

6) Kaikessa ei tarvitse olla kaikkitietävä
Yksi työelämän keskeisistä opeista on olla asiantuntevasti asioista tietämätön. Itse olen paljonkin tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, joista tiedän ennestään hyvin vähän. Monia asioita voi silti viedä eteenpäin sillä osaamistasolla ja näkökulmalla mikä itsellä on, ja asian oikeaa experttiä voi pyytää konsultoimaan sopivissa vaiheissa. Oikeilta experteiltä saa nopeasti vinkkiä siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ja siten käyttää työaikaa.

Kuva: freedigitalphotos.net / 1shots

torstai 10. joulukuuta 2015

Suositeltu blogi: Voittavan työhakemuksen anatomia

Todella hyvä kirjoitus osui silmiini. "Voittavan työhakemuksen anatomia" löytyy Naqublogista, jota kirjoittaa Naqu Oy:n perustaja Panu Luukka.

Käykääpä lukemassa:

www.naqu.fi/sekalaista/voittava_tyohakemus/#rekrytointi

Niin osui ja upposi. Tunnustan tehneeni kaikki nuo virheet joista kirjoittaja varoittaa. Kirjoittanut hakemuksessa auki CV:täni, jättänyt kertomatta miksi haluan juuri tähän firmaan ja tähän työhön jne.

Kohti parempia hakemuksia, sitten kun taas niitä joskus kirjoitan!

Terveisin,
Salla
Kuva freedigitalphotos/Renjith Krishnan