tiistai 22. maaliskuuta 2016

Sallan blogi: Palkkatasotutkailua

Ekonomiliiton palkkatasotutkimus saapui jo jokunen viikko sitten. Kävin tietysti taulukot läpi, vaikka jo tiesinkin olevani alipalkattu. Ei se lohduttanut yhtään kun sen taulukosta totesi, eikä vain epäillyt.

Ekonomiliiton palkkataulukot jakautuvat asematasoittain ja sitten eri kriteereillä tarkennellaan mikä on oman viiteryhmän palkkataso.

Itse kuulun kaiketi tällä hetkellä asiantuntijoihin. Toimihenkilö olisi toinen vaihtoehto, mutta en ihan tarkkaan tiedä, mikä erottaa toimihenkilön asiantuntijasta. Ehkä assistentti on toimihenkilö ja suunnittelija on asiantuntija? Päällikkö on sitten keskijohtoa ja johtaja on johtoa.


Markkinoinnissa toimihenkilön keskipalkka on 3724 €, asiantuntijan 4653 €. Tämä siis koskee koko tehtäväluokkaa markkinointi, jossa on mukana myynti ja vienti, mitkä nostavat keskiarvoa. Jos katsoo vain markkinoinnin yleistehtäviä tai markkinoinnin suunnittelua, niin toimihenkilöt tienaavat keskimäärin 3100 € ja asiantuntijat noin 4000 €. Tämä on siis tehtävään liittyvä palkka, missä ei vielä ole huomioitu paikkakuntaa, työkokemusta tai yrityksen tyyppiä. Niiden vaikutuksen, kun vielä ynnää yhteen ja laskee keskiarvot niin saa sitten lopputuleman, joka siis omalta osaltani on melko masentava.Tyypillisestihän uran alussa ollaan toimihenkilöitä ja sitten myöhemmin asiantuntijoita tai sitä korkeammalla asematasolla. Ekonomeista asiantuntijoita on nelinkertainen määrä toimihenkilöihin verrattuna.

Yrityksessäni julkaistiin taulukko, josta näki keskiarvopalkat työntekijäryhmittäin. Siinä vertailtiin myös naisten ja miesten palkkoja. Minusta oli hienoa että näinkin avoimesti kerrottiin millaisia palkkoja missäkin työntekijäryhmässä maksettiin ja oliko palkkaus tasa-arvoista. Mitä korkeammalle asematasolle mentiin, sitä paremmin tasa-arvo toteutui. Jopa niin että naisten palkat olivat johtotasolla parempia kuin miesten. Alimmalla tasolla naiset saivat vain 75 % miesten palkoista.

Sitä sietäisi kulmahuoneessa miettiä, miksi näin. Eivätkö naiset osaa pitää puoliaan? Miksi toimihenkilömiehelle maksetaan parempaa palkkaa kuin samantasoista työtä tekevälle naiselle? Onko muita selittäviä tekijöitä, kuten koulutus ja työkokemuksen määrä? Toisaalta, miksi johtotasolla naiset pesevät miehet? Ja  kumpi näistä epäkohdista on vuoden kuluttua korjaantunut....

Eipä kai tässä muuta voi kuin pyrkiä uralla eteenpäin. Joko nykyisessä firmassa tai muualla. Jos lisää palkkaa siis haluaa. Ja miksei haluaisi. Vai haluaisiko mieluummin enemmän vapaa-aikaa?

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Hannen blogi: Fiksusti tietämätön

Työpaikalla keskustelin nuoren kollegan kanssa, joka oli huolissaan siitä, että miten olla vakuuttava pitkän linjan ammattilaisten edessä. Mitä sanottavaa hänellä olisi kokeneille konkareille? Kieltämättä mietin asiaa välillä omaltakin osalta, kun joudun jonkun uuden asian pariin.

Aivan tietämättönä ja valmistautumatta tilanteisiin ei kannata mennäkään, mutta työvuosien myötä oppii olemaan myös "fiksusti tietämätön". Oman alansakaan expertin ei oleteta tietävän aivan kaikkea, vaan yleensä työtehtävissä erikoistutaan joko johonkin kapeampaan sektoriin tai sitten ollaan "yleismies Jantusia" (tiedetään monesta asiasta, mutta välttämättä mistään ei niin syvällisesti). Siksi työpaikoilla tehdäänkin paljon tiimityötä, että eri osaamiset kohtaisivat toisensa.

Nuorikin voi olla erityisaiheen paras asiantuntija, koska välttämättä kukaan muu ei ole katsonut kyseistä asiaa juuri tietystä näkökulmasta (tai edellinen tarkastelu on tehty useita vuosia sitten ja on siten jo vanhentunutta näkemystä ja tietoa). Omankin työurani töistä suuri osa on jo käytännössä vanhentunutta, joten jos joutuisin saman tehtävän eteen, niin joutuisin kuitenkin tekemään sen alusta ja eri tavalla. Lisäksi en enää edes muista vanhoja projektejani, joten niiden sisällöt ovat minulle yhtä "uutta" kuin noviisillekin...

Monilla työpaikoilla ihan tarkoituksellakin palkataan henkilöitä alan ulkopuolelta, jotta saataisiin uusia näkökulmia ja uudenlaista osaamista. Ei silloin kannata murehtia siitä, että kaikki termit eivät ole heti hallussa. Minua EDELLEENKIN ärsyttää se, kun joku lehti irvaili aikoinaan Elisabeth Rehnille, kun tämä ei osannut puolustusministerinä heti kaikki sotilasarvoja. Jos jokainen johtaja opettelisi työpaikkansa jokaisen nippeliasian, niin eipä siinä jäisi aikaa itse johtamiseen...

Työkokemuksessa korostaisinkin erilaisten prosessien hallintaa. Riippumatta sisällöstä eri työtehtävätyypit kannattaa suunnitella ja toteuttaa tietyllä tavalla. Mahdollisiin ongelmakohtiin osaa varautua jo ennalta. Toisaalta vastavalmistuneilla voi olla mielenkiintoisia työelämä- ja johtamistaitoja, kun esimerkiksi some-maailma on tuonut täysin uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa. 

Eli luottakaa nuoret itseenne ja kokeneemmat kollegat, kannustakaa nuoria! Muistelen taas lämmöllä erästä vanhempaa kollegani, joka aina korosti että hän kertoo mielipiteensä, mutta että minä itse päätän, mitä mielipiteestä otan huomioon. Loistava sanonta aiheeseen on se, että et ole tehnyt vielä kaikkeasi, jos et ole pyytänyt apua! Itsenäisen koulu- ja opiskeluputken jälkeen itsellenikin oli uutta, että kollegat eivät ole "kilpailijoita" vaan oikeasti yhteistyössä viemässä asioita eteenpäin. 

Kuva: freedigitalphotos.net / ratch0013

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Sallan blogi: Takki vai tuluskukkaro - vai jotain uutta ja ihmeellistä?

Kevät on ihan tuloillaan. Taas yksi talvi takana, ei edes kovin ankara sellainen. Paitsi Suomen taloudelle. Ei tule takkia, ei tuluskukkaroa näistä yhteiskuntasopimusneuvotteluista eikä sote-alue-virityksistä. Sen sijaan traktorit valtasivat Senaatintorin ja kilometrinen mielenosoitus Helsingin keskustan katuja. Kaikki on vielä hyvin hillittyä ja hallittua, mutta miten pitkään? Rajojakin on testailtu niin idästä kuin lännestäkin tulevalla turvapaikanhakijavirralla. Luottoluokituskin laski. Mitä tästä kaikesta  pitäisi ajatella, mitä tehdä? Minne olet matkalla, Suomi?

No, minua viisaammatkaan eivät näköjään tiedä mitä ajatella tai tehdä. Harvinaisen tempoilevaa on ollut porvarihallituksen taival. Jos yrityksissä tuota tahtia aloitettaisiin ja lopetettaisiin uudistusten tekemistä, niin toimitusjohtajan palli olisi keikahtanut jo ja kultainen kädenpuristus lävähtänyt kouraan. Ja hallituksen johdossa on sentään yritysmaailmassa menestynyt mies.

Kansainväliseen kilpailukykyyn ja Suomen palkkakustannustasoon liittyvistä ongelmista minulle on kuitenkin jäänyt hyvin epämääräinen kuva. Venäjä-pakotteiden vaikutus vientiin - joo, aivan selvää, mutta miten kaikki muu vientikauppa nyt, kun muu maailma jo toipuu 2008 alkaneesta taantumasta. En ole nähnyt yhdenkään vientiyrityksen kertovan, että hävittiin kauppaa hinnalla, koska palkkataso.


Hävitäänkö hinnalla vai vanhentuneella teknologialla, alisuoriutuvalla, huonosti muotoillulla tuotteella? Yritykset maksavat tänä keväänä hyviä osinkoja, kun eivät ole keksineet mihin voittojaan (kustannussäästöillä, ei kasvaneella liikevaihdolla tehtyjä) muuten sijoittaisivat. Olisiko tutkimus- ja tuotekehitys mitään? Samaan aikaan yliopistot ja korkeakoulut tuskailevat leikkaustensa kanssa.

Takin tai tuluskukkaron sijaan voisi Suomen tarjoamista aineksista tulla jotain uutta ja täysin mullistavaakin. Onhan meillä koulutettu kansa ja toistaiseksi keikumme melkein mittarilla kuin mittarilla mitattuna kansainvälisellä huipulla.

Laitan toivoni nuoriin. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria aivan toisella lailla nyt kuin aiempia sukupolvia. Internet of things, biotekniikka, robotiikka, nanomateriaalit... niitä riittää tutkittavaksi ja kaupallistettavaksi. Pidettäisiin edes huoli siitä, että nuorilla tutkijoilla ja yrittäjillä on edellytykset tutkia ja yrittää Suomessa, emmekä näe aivovuotoa ulkomaille. Tosin suosittelen lämpimästi ainakin väliaikaista ulkomailla opiskelua ja työntekoa, se avartaa näkemyksiä.


Kuva; Freedigitalimages/mapechai